Taidan alkaa yrittäjäksi
Uhka vai mahdollisuus? Just nyt tuntuu, että itsestäänselvyys. Voihan sitä tehdä palkkatyötäkin, vaikka olisi myös oma yritys. Mitähän pitää tehdä ensiksi?
Listaan pelkojani:
– Pitäis olla koko ajan somessa.
– Myyn työtäni liian halvalla tai kalliilla.
– En saa mitään aikaiseksi, vaan tyydyn haaveiluun.
– Otan järjettömän lainan.
– Kusen jossain kirjanpitoasiassa ja saan hillittömän sakon.
Tämä innostaa:
– Voisin yrittäjänä myydä kaikkea, mitä osaan.
– Ei tarttis raahautua aina johonkin pölyiseen toimistoon, jossa on samat naamat.
Eilen pyörin kaupungilla sellaisissa paikoissa, joissa olin ollut paljon muutama vuosi aikaisemmin. Näin siellä samoja ihmisiä, joita olin silloin nähnyt lähes päivittäin. Mietin vuosien aikana kokemiani mullistuksia ja identiteetin etsintääni. Ja siellä ne ihmiset olivat olleet koko ajan tekemässä sitä samaa työtä. Kyse on opiskelijaruokaloista ja niiden työntekijöistä. He näyttivät samoilta ja tekivät työtä reippaasti kuin aina. Enhän minä tiedä, mitä kaikkea he olivat kokeneet, mutta kohtaamiset sykähdyttivät. Entäs jos minä olisinkin ollut samassa työssä 5 vuotta sen sijaan, että olisin:
- valmistunut yliopistosta
- konseptoinut mediatuotteen, nähnyt sen nousun ja (ihmissuhteisiin kytkeytyvän) tuhon
- tehnyt näytelmäkäsikirjoituksen
- näytellyt ja esiintynyt improryhmässä
- opetellut graafista suunnittelua
- käynyt WP-kurssin
- käynyt digijärkkärikurssin
- opiskellut hevisti kaikkii digiasioita
- näytellyt tv-mainoksissa ja tehnyt äänimainoksen
- työskennellyt noin 8 eri määräaikaisessa työssä
- jne.
Lopputuloksena riittämättömyyttä ja sekamelskaa, hyvää työkokemusta, mutta ei uskoa itseen. SILTI. On päivänselvää, että itselleni on ollut sopivampaa tehdä noita asioita kuin hakeutua työhön, jossa olisin voinut olla viisi vuotta.
Uskon, luulen, toivon tai suhtaudun varovaisen toiveikkaasti siihen, että yrittäjyys olisi mulle mielenterveysteko. Se voisi palauttaa maantasalle liian suurista kuvitelmista ja toisaalta auttaa tekemään osaamistani näkyväksi. Mulla on ollut pidempään sellainen olo, että mun täytyisi jotenkin ”ownata” oma osaamiseni. Tajuta paremmin, mitä osaan. Tehdä sitä, mitä osaa. Tehdä näkyväksi itseäni tässä maailmassa. Toteuttaa itseäni. Heh, ei tää kauhean freesi ajatus taida olla. Toteuttaa itseään on kyllä hauskasti sanottu. Siitähän tässä on kyse. Yrittäjänä mahdollisuuteni on tehdä yksityisestä (abstraktista) jotain jaettavaa (konkreettista).